1. Kotisivu
  2. Yritys
  3. Yritysinfo
  4. Blogi
  5. Työntekijoiden hyvinvointi

Pieniä suuria tekoja työntekijöidesi hyvinvoinnin puolesta

Yrityksen menestyksen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että työntekijät ovat terveitä ja voivat hyvin – niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Mitä voit työnantajana tehdä asian hyväksi? Keräsimme täsmävinkkejä työhyvinvoinnin edistämiseen ja johtamiseen.
 

Miksi työhyvinvoinnin edistäminen on niin tärkeää?

Globaalissa työelämässä yrityksiltä ja työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän. Tilaukset on toimitettava sovitusti, muutospyynnöissä on oltava joustava ja aina on tarjottava parasta mahdollista palvelua. Stressaavat työsumat aiheuttavat niska-hartiaseudun kireyksiä, päänsärkyä ja selkäongelmia. Voit taistella näitä ongelmia vastaan järjestämällä työntekijöillesi ergonomiset työpisteet sekä kannustamalla terveellisiin valintoihin ja säännölliseen liikuntaan.

Henkinen paine aiheuttaa myös yhä enemmän ongelmia. Siksi yrityksen on huolehdittava entistä tarkemmin siitä, että työntekijöiden työmäärä pysyy kohtuullisena. Jos ihminen palaa loppuun ja jää uupumuksen takia sairauslomalle tai irtisanoutuu kokonaan, seuraukset ulottuvat häntä laajemmalle. Pitkä sairausloma tulee yritykselle kalliiksi, tuottavuus kärsii ja sairastuneen tietotaito jää hyödyntämättä. Tekemättömät työt jäävät usein kollegoiden vastuulle, mikä poikii lisää stressiä ja uupumusta.

Vinkkiemme avulla arvioit ja tarvittaessa täydennät yrityksesi työhyvinvoinnin johtamista.


Ergonominen työpiste ehkäisee kipuja ja kireyksiä

Moni viettää suurimman osan työpäivästään istuen. Aloita siis ergonomisista työpisteistä. Työtuolin korkeutta tulee voida säätää. Jos tuoli on liian korkea tai matala, sillä on mahdoton istua rennosti ja luontevasti. Hankala asento saa niskan ja selän lihakset kiristymään, ja kiputilat voivat kroonistua. Myös selkänojaa tulisi voida säätää niin, että istuma-asentoa voi muunnella. Asiantuntijoiden nyrkkisääntö on, että selälle paras istuma-asento on aina seuraava asento. Paljon istuvan tulisi siis vaihtaa asentoa mahdollisimman usein.

Työpöydän korkeudella on merkitystä. Parhaassa tapauksessa pöytä on säädettävissä, mielellään jopa seisovaan työasentoon. Jos se ei ole mahdollista, tuolin korkeudella on entistä suurempi merkitys. Katso video, jossa näytetään, miten säädät näytön oikealle korkeudelle.

Näytön koosta riippuen silmien ja näytön väliin tulisi jäädä 45–80 cm etäisyys. Mitä suurempi näyttö, sitä pidempi etäisyyden tulisi olla. Jos näytöstä käytetään vain pientä osaa, etäisyys voi olla lyhyempi. Tietokantojen ja taulukoiden kanssa työskentelevät tarvitsevat usein suuremman näytön ja pidemmän etäisyyden.
 

Kunnon tauot terveellisille aterioille

Kun päivä on täynnä palavereja, asiakaskäyntejä ja presentaatioita, kunnon tauoille ei tahdo jäädä aikaa. Syöminen voi jäädä nopeasti haukattujen välipalojen varaan. Välipalat eivät välttämättä ole terveellisimmästä päästä, ja niissä voi helposti olla paljon lisäaineita. Saattaa olla, että myös yrityksen välipala-automaatin valikoima on kovin suppea.

Välipala-automaatti on loistava työhyvinvoinnin edistäjä. Idea on, että automaateista saa koska tahansa tuoreita ja terveellisiä välipaloja. Moderni kahvilamainen tunnelma myös houkuttelee työntekijöitä viettämään taukonsa porukassa. Vaikka hektinen työ kiristää välillä aikatauluja, kiireetön ateriointihetki kuuluu erottamattomasti terveelliseen syömiseen. Niin työntekijöiden, esimiesten kuin johdon tulisi siis huolehtia säännöllisistä tauoista.
 

Liikunnalla kyytiä selkäkivuille

Brittitutkimuksen mukaan moni britti istuu päivittäin yli yhdeksän tuntia. Lukuun on laskettu mukaan myös työmatkat ja vapaa-ajan istuminen. 73 % vastanneista oli jo kärsinyt istumisen takia niska- tai selkäkivuista.

Tiedetään yleisesti, että vähäinen liikunta on pahin lihaskireyksien ja lihasheikkouden aiheuttaja. Ongelmat voivat helposti toistua tai kroonistua. Siitä huolimatta vain kolmannes työntekijöistä pyrkii katkaisemaan pitkiä istumisputkia jonkinlaisella fyysisellä aktiivisuudella.

Taistele liikkumattomuutta vastaan tarjoamalla työntekijöillesi räätälöityjä hyvinvointivalmennuksia tai rohkaisemalla liittymään yrityksen omiin liikuntaryhmiin. Esimerkiksi säännöllisesti työpäivän päätteeksi kokoontuva lenkkiporukka tai yrityksen tiloissa järjestettävä viikoittainen treeni voi olla menestys.

Jotta yhä useampi työntekijä innostuisi liikkumaan, yrityksen kannattaa tulla liikuntakuluissa vastaan tai maksaa ne kokonaan. Panostus maksaa todennäköisesti itsensä takaisin – erityisesti, jos liikuntakuluja vertaa sairauslomien aiheuttamiin kuluihin ja tuottavuuden sukelluksiin.

Fiksu työnantaja kannustaa myös työmatkapyöräilyyn ja ottaa sen osaksi yrityksen työhyvinvoinnin johtamista. Kannustimeksi voi myös harkita pyörän edullista vuokraamista yrityksen kautta tai pientä vuosittaista bonusta jokaisesta poljetusta kilometristä.
 

Työhyvinvoinnin psyykkinen ulottuvuus

Mielenterveydestä huolehtiminen on osa työhyvinvointia. Työuupumus on nykyään yleistä, eikä se katso ammattia tai titteliä. Kiristyneen työtahdin lisäksi turhautumista voivat nostattaa epäselvät vastuualueet ja hierarkiat. Pahimmassa tapauksessa stressi jää päälle eikä helpota enää lainkaan.

Positiiviseen palautteeseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Erityisesti esimiesten tulisi pitää se mielessä. Epäonnistumiset ja virheet nousevat herkästi tapetille, mutta on yhtä tärkeää antaa tunnustusta onnistuneesta työstä. Lanseeraa hyvän työn merkiksi uusi rituaali tai perinne. Miltä kuulostaisi esimerkiksi kellon kilistys, kun sopimus on solmittu tai muu diili sinetöity? Koko osasto tietää silloin piipahtaa paikalle juhlimaan menestyksekkäästi tehtyä työtä.

Huolehdi myös työn vaativuuden tasapainosta. Haasta työntekijöitäsi juuri sopivasti – ei liikaa eikä liian vähän. Jos työntekijä joutuu jatkuvasti painimaan liian hankalien työtehtävien kanssa, hänen motivaationsa saattaa hiipua, stressi kroonistua tai hän voi jopa sairastua. Toisaalta liian helpoiksi koetut työt voivat myös horjuttaa työhyvinvointia. Ilmiö tunnetaan termillä työssä tylsistyminen, englanniksi boreout.
 

Työhyvinvointi osaksi yrityksen tavoitteita

Kuka vastaa työntekijöidesi hyvinvoinnista? Jokaisella on oma roolinsa: työntekijöillä, esimiehillä, henkilöstöhallinnolla, hallituksella ja johdolla. Työhyvinvoinnissa kannattaa keskittyä ennalta ehkäiseviin keinoihin. Pitkät sairauslomat pienentävät myyntiä – usein summana enemmän kuin mitä panostus työhyvinvointiin olisi maksanut. Järjestä säännöllisesti kyselyjä työntekijöiden fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Kyselyjen avulla saat selville mahdolliset ongelmat ja voit reagoida niihin nopeasti.